Maahockey on yksi maailman vanhimmista mailapeleista. Todisteita maahockeyn kaltaisesta mailapeliä on jo 4000 vuoden takaa muinaisesta Egyptissä. Nykyisen muotonsa laji on saanut 1800-luvun Englannissa. Useat nykyiset mailapelit, kuten jääkiekko ja jääpallo ovat kehittyneet maahockeyn pohjalta.
Ensimmäiset hockeysäännöt julkaistiin vuonna 1852 ja vuonna 1861 perustettiin ensimmäinen hockeyklubi Lontoon kaakkoispuolelle Blackheathiin. Vuonna 1886 perustettiin Englannin maahockeyliitto, Hockey Association. Vuonna 1924 alkunsa sai Kansainvälinen Hockeyliitto Fédération Internationale de Hockey, FIH. Naiset saivat oman liittonsa jo vuonna 1927, kun International Federation of Women´s Hockey Associations, IFWHA, syntyi. 1980-luvulla kansainväliset lajiliitot yhdistyivät.
Maahockey kehittyi nopeasti kansainvälisesti suosituksi urheilulajiksi, joten oli itsestään selvää, että se otettiin mukaan olympialaisten ohjelmaan Lontoossa 1908. Pysyvänä lajina se on ollut vuoden 1928 Amsterdamin olympiakisoista lähtien. Naiset pelasivat ensimmäisen kerran olympiakentällä vuonna 1980 järjestetyissä Moskovan olympialaisissa. Lajin Euroopan-mestaruuskilpailut aloitettiin vuonna 1970 ja maailmanmestaruuskilpailut vuonna 1971.
Maahockeyta pelataan lähes kaikkialla maailmassa, yli 135:ssä maassa, Euroopassa yli 40:ssä maassa. Alkuaikoina hockeyn mitalitilastoja hallitsi Intia, jolla edelleen on nimissään eniten olympiamitaleja, ja Pakistan. Nykyisin laji on suosittu monessa maassa ympäri maailmaa ja lajin kärkimaiksi voidaan nostaa mm. HOLLANTI, Englanti, Belgia, Australia ja Saksa miesten ranking 2024. NAISISSA 2024 ranking on Hollanti, Argentiina, Saksa ja Belgia. OLYMPIALAISET on kohta edessä ja lista saadaan varmaan uuteen järjestykseen.
MAAHOCKEY SUOMESSA
Suomen maajoukkue pelasi Belgiaa vastaan Helsingin olympialaisissa.
Suomeen maahockey tuli ensimmäisen kerran vuonna 1914 Saksassa opiskelleen Erik von Frenckellin mukana. Lajista innostuivat ensiksi naiset. Vuoden 1918 sisällissota ja sitä seuranneet vuodet katkaisivat maahockeyn täysipainoisen harrastamisen maassamme. Vuoden 1940 olympialaisten lähestyessä von Franckell alkoi esitellä hockeyta koululaisille ja pian käytiinkin koulujen välisiä otteluita alunperin hockeykentäksi rakennetulla Töölön Pallokentällä. Talvi- ja jatkosodan jälkeen vuonna 1946 maahockeyn harrastaminen virisi jälleen Hollannin suurlähettilään pojan, Wim van der Vlugthin toimesta. Hän sai Suomen Akateemisen Urheiluliiton (SAUL) kiinnostumaan pelistä ja hollantilaisen seurajoukkueen De Batavierenin vierailu elokuussa 1946 kylvi maahockeyinnostuksen Suomeen. Lajia vaivasi kuitenkin kova pula niin kentistä, mailoista, seuroista kuin suomenkielisistä säännöistä. Mailapulaa helpotettiin valmistamalla koe-erä puisia maahockeymailoja Porvoon kanoottitehtaalla. Mailat olivat kuitenkin joustamattomia ja tärähtivät käsiin palloa lyötäessä.
Suomen ensimmäinen maahockeyseura Nuijamiehet perustettiin vuonna 1949. Hockeyn harrastajamäärän lisäämiseksi tulevia olympialaisia silmällä pitäen vuonna 1950 perustettiin Suomen Maahockeyliitto. Samana syksynä pelattiin jo seurojen välisiä harjoitusotteluita ja seuraavana keväänä alkoin liiton virallinen sarjatoiminta Suomen Cup. Liiton ensimmäisiä seuroja olivat Hukat, HJK, Torpan Pojat, HPK ja Nuijamiehet. Myöhemmnin mukaan tulivat myös PK-35 ja Rauman Lukko.
Suomen maahockeyjoukkue osallistui Helsingin olympialaisiin vuonna 1952. Tyhjästä luotu joukkue hävisi Belgialle avausottelun loppuluvuin 0-6 ja karsiutui muista peleista. Olympialaisten myötä Suomi hyväksyttiin kansainvälisen hockeyperheen jäseneksi. Olympialaisten myötä hockey juurtui Suomeen, mutta olympiastatuksesta huolimatta laji ei ole kasvanut kovin suureksi ja mestaruussarjat pyörivät edelleen muutaman innokkaan joukkueen kesken. Suomessa on alle tuhat rekisteröityä pelaajaa. Lajin painopiste on Etelä-Suomessa, jossa on suurin osa joukkueista. Pohjoisin maahockeypaikkakunta on Seinäjoki. Uusimpina maahockey paikkakuntina on noussut esiin Humppila, Urjala ja Vantaa
Suomen Hockeyliitto perustettiin vuonna 1982 taloudellisiin vaikeuksiin ajautuneen Maahockeyliiton tilalle. Seuraavana vuonna 1983 pelattiin ensimmäistä kertaa naisten mestaruussarjaa. Ensimmäisen kerran talvilajiksi kehitetyn sisähockeyn, indoorhockeyn SM-mestaruuksista pelattiin vuonna 1990.
Suomessa on osallistuttu aktiivisesti lajin kansainväliseen toimintaan ja jo 1950-luvulla suomalaiset matkustivat useita kertoja Eurooppaan pelaamaan. Suomen maajoukkueet ovat eurooppalaista alempaa keskitasoa. Suomi on myös järjestänyt muutamia kansainvälisiä turnauksia kotiareenoilla. Olympialaisten lisäksi Suomen Hockeyliitto on järjestänyt lajin PM-kilpailut vuonna 2000 ja miesten EM-kilpailut (IV-taso) vuonna 2019. Lisäksi liitto on järjestänyt vuonna 2016 miesten indoorhockeyn EM-kilpailut Vantaalla ja helsinkiläinen ABC-Team seurajoukkueiden EuroHockey Club Challange (miehet taso IV) -turnauksen vuonna 2018. Kesällä 2022 Suomessa pelattiin nuorten alle 21-vuotiaiden miesten EM-kilpailu Velodromilla Helsingissä.
Vuosi 2024 on ollut vilkas vuosi maajoukkueille. NAISET JA MIEHET osallistuivat Puolassa heinäkuussa pidettyihin Hockey5 em turnaukseen. Kyseiset kisat olivat toiset laatuaan. NUORTEN U21 joukkue pelasi Sveitsissä Lausannessa Eurohockey II- A turnauksen heinäkuussa myöskin.
VUOSI 2025 ALKAA SEURAJUKKUEIDEN Indoor Men's and Women's EuroHockey Indoor Club Challenge II @ Porvoo (FIN)
(BUL, FIN x 2, GEO, HUN, LTU, NOR x 2, SLO) Porvoo HC naisissa ja HT-85 miehissä isännöi.
Maahockeyn harjoitusottelu Suomi-Saksa
Vuoden 1952 Olympialaisten maahockeyn finaali
Maahockeyn 1. SM-finaali, Seinäjoki United - HC Kilppari 2015
Suomen Hockeyliiton puheenjohtajat
2025- Jarmo Ruohonen
2020-2024 Otto-Petteri Ventelä
2012-2019 Mika Rihtilä
2006-2011 Kari Saari
2004-2005 Tapio Kaitila
1998-2003 Kari Saari
1993-1997 Kari Nyman
1989-1992 Tapio Hiillosmaa
1986-1988 Raimo Montonen
1983-1985 Markku Voutilainen